Pelien merkitys lasten kognitiiviselle kehitykselle on noussut yhä merkittävämmäksi tutkimuskohteeksi viime vuosina. Oikein valitut pelit voivat tarjota paljon enemmän kuin vain viihdettä – ne voivat kehittää aivojen toimintaa, parantaa oppimiskykyä ja edistää tärkeitä kognitiivisia taitoja. Tässä artikkelissa käsittelemme tuoreimpia tutkimustuloksia pelien vaikutuksista lasten kognitiiviseen kehitykseen sekä miten oikeanlaisia pelejä voidaan hyödyntää oppimisen tukena.
Mitä tarkoitamme kognitiivisella kehityksellä?
Kognitiivinen kehitys viittaa lapsen ajattelun, oppimisen, muistin, ongelmanratkaisukyvyn ja päättelytaitojen kehittymiseen. Näiden taitojen kehitys on erityisen voimakasta varhaislapsuudessa, mutta jatkuu läpi nuoruuden ja vielä aikuisiälläkin.
Keskeisiä kognitiivisia taitoja ovat:
- Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky
- Muisti (työmuisti ja pitkäkestoinen muisti)
- Ongelmanratkaisutaidot
- Kriittinen ajattelu
- Päätöksentekotaidot
- Luova ajattelu
- Hahmotuskyky ja spatiaalinen ajattelu
Miten pelit vaikuttavat aivoihin?
Aivotutkimukset ovat osoittaneet, että pelit voivat vaikuttaa aivojen toimintaan ja rakenteeseen. Kun lapsi pelaa pelejä, aivoissa aktivoituu useita alueita samanaikaisesti – esimerkiksi motorinen aivokuori, visuaalinen aivokuori ja prefrontaalinen aivokuori, joka vastaa toiminnanohjauksesta.
Tutkimushavainto: Pelien vaikutus aivojen plastisuuteen
Helsingin yliopistossa vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti ongelmanratkaisupelejä pelaavilla lapsilla aivojen harmaan aineen tiheys oli suurempi tietyillä aivoalueilla verrattuna lapsiin, jotka eivät pelanneet vastaavia pelejä. Näitä alueita olivat erityisesti prefrontaalinen aivokuori ja päälaenlohko, jotka ovat keskeisiä toiminnanohjauksen ja spatiaalisten taitojen kannalta.
Kognitiiviset hyödyt eri pelityypeistä
Eri tyyppiset pelit kehittävät erilaisia kognitiivisia taitoja. Tässä katsaus muutaman pelityypin potentiaalisista hyödyistä:
1. Strategiapelit
Strategiapelit, kuten shakki, Go ja jotkin lautapelit kuten Catan, kehittävät:
- Suunnittelutaitoja ja ennakoivaa ajattelua
- Ongelmanratkaisukykyä
- Kriittistä ajattelua ja päättelytaitoja
- Työmuistia
2. Toimintapelit
Maltilliset ja ikätasoon sopivat toimintapelit voivat kehittää:
- Reaktionopeutta
- Silmä-käsi-koordinaatiota
- Visuaalista tarkkaavaisuutta
- Nopeaa päätöksentekoa
3. Roolipelit ja seikkailupelit
Nämä pelit voivat edistää:
- Luovaa ongelmanratkaisua
- Narratiivista ajattelua ja kertomuksen ymmärtämistä
- Sosiaalista päättelyä
- Empatiaa ja näkökulmanottoa
4. Opetuspelit
Erityisesti opetukselliseen tarkoitukseen suunnitellut pelit voivat kehittää:
- Ainekohtaista osaamista (matematiikka, kieli, luonnontieteet jne.)
- Metakognitiivisia taitoja (oppimaan oppiminen)
- Sinnikkyyden ja pitkäjänteisyyden kehittymistä
"Pelit eivät ole vain viihdettä – ne ovat monimutkaisia kognitiivisia työkaluja, jotka oikein käytettyinä voivat tarjota ainutlaatuisia oppimismahdollisuuksia. Erityisen arvokkaita ovat pelit, jotka tarjoavat sopivan haasteellisia tehtäviä ja välitöntä palautetta." - Professori Matti Virtanen, Turun yliopisto
Uusimpia tutkimustuloksia
Viime vuosina tutkijat ovat saaneet yhä tarkempaa tietoa siitä, miten erilaiset pelit vaikuttavat lasten kognitiiviseen kehitykseen.
Tutkimushavainto: Matematiikkapelit ja laskutaito
Jyväskylän yliopistossa vuonna 2022 toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että alakouluikäiset lapset, jotka pelasivat matemaattisia taitoja kehittäviä pelejä 20 minuuttia päivässä viiden viikon ajan, paransivat laskutaitoaan merkittävästi enemmän kuin verrokkiryhmä. Erityisesti lapset, joilla oli haasteita matematiikan oppimisessa, hyötyivät pelillisestä harjoittelusta.
Tutkimushavainto: Ongelmanratkaisupelit ja toiminnanohjaus
Tampereen yliopiston tutkijaryhmä osoitti vuonna 2020, että päivittäinen 15 minuutin ongelmanratkaisupelien pelaaminen paransi 8-10-vuotiaiden lasten toiminnanohjaustaitoja, kuten työmuistia, inhibitiokykyä ja kognitiivista joustavuutta, kahdeksan viikon intervention aikana.
Millaiset pelit edistävät kognitiivista kehitystä parhaiten?
Kaikki pelit eivät ole yhtä hyödyllisiä kognitiiviselle kehitykselle. Tässä keskeisiä tekijöitä, jotka tekevät pelistä kognitiivisesti kehittävän:
1. Sopiva haasteellisuus
Parhaat pelit tarjoavat "lähikehityksen vyöhykkeen" mukaisia haasteita – ne ovat riittävän haastavia ollakseen kiinnostavia, mutta eivät niin vaikeita, että ne aiheuttaisivat turhautumista. Optimaalisessa pelissä vaikeustaso kasvaa taitojen kehittyessä.
2. Välitön ja rakentava palaute
Peleissä, jotka antavat välitöntä palautetta toiminnasta, oppiminen on tehokkaampaa. Palautteen tulisi olla informatiivista ja tukea oppimisprosessia.
3. Aktiivinen osallistuminen ja päätöksenteko
Pelit, jotka edellyttävät aktiivista osallistumista, valintojen tekemistä ja päätöksentekoa, kehittävät ajattelutaitoja paremmin kuin passiivisemmat pelit.
4. Sosiaalisuus ja yhteistyö
Monet pelit, joissa tehdään yhteistyötä tai kilpaillaan toisten kanssa, kehittävät sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja kognitiivisten taitojen rinnalla.
Tasapaino ja pelien terveellinen käyttö
Vaikka pelit voivat tarjota kognitiivisia hyötyjä, on tärkeää muistaa tasapainon merkitys:
Peliaika ja ikätason huomioiminen
Lasten peliaika tulisi rajoittaa ikätason mukaisesti. Suositukset vaihtelevat, mutta esimerkiksi alle kouluikäisille suositellaan korkeintaan tunnin ruutuaikaa päivässä, ja siitäkin vain osa peleihin.
Monipuolisuus aktiviteeteissa
Pelit ovat vain yksi kognitiivisen kehityksen tukimuoto. Lapset tarvitsevat monipuolisesti erilaisia aktiviteetteja, kuten liikuntaa, sosiaalisia vuorovaikutustilanteita, taideharrastuksia ja vapaata leikkiä.
Vanhempien osallistuminen
Kognitiivinen kehitys on tehokkainta, kun vanhemmat osallistuvat peleihin lapsen kanssa. Yhdessä pelaaminen mahdollistaa keskustelun, tukemisen ja pelien sisällön reflektoinnin.
Käytännön vinkkejä vanhemmille
Jos haluat hyödyntää pelejä lapsesi kognitiivisen kehityksen tukena, tässä muutamia vinkkejä:
1. Valitse ikätasolle sopivia pelejä
Tutustu pelien ikärajoihin ja sisältökuvauksiin. Valitse pelejä, jotka vastaavat lapsesi kehitystasoa ja kiinnostuksen kohteita.
2. Vaihtele pelityyppejä
Tarjoa monipuolisesti erilaisia pelejä, jotka kehittävät erilaisia kognitiivisia taitoja: strategiapelejä, ongelmanratkaisupelejä, kielellisiä pelejä jne.
3. Pelaa yhdessä lapsen kanssa
Osallistu lapsesi pelaamiseen, keskustele pelin sisällöstä ja auta lasta reflektoimaan pelin opetuksia.
4. Aseta selkeät säännöt
Määritä selkeät rajat peliajalle ja valvo niiden noudattamista.
5. Tarkkaile vaikutuksia
Seuraa, miten pelaaminen vaikuttaa lapseesi. Jos huomaat negatiivisia vaikutuksia (esim. keskittymisvaikeuksia, unen häiriintymistä), tarkista pelivalinnat ja peliajat.
Yhteenveto
Tutkimusnäyttö osoittaa, että oikein valitut pelit voivat tukea lasten kognitiivista kehitystä monin tavoin. Ne voivat kehittää tarkkaavaisuutta, työmuistia, ongelmanratkaisutaitoja ja monia muita tärkeitä ajattelun taitoja. Samalla on tärkeää muistaa, että pelit ovat vain yksi osa lapsen kehitysympäristöä.
Parhaiten pelit tukevat kognitiivista kehitystä silloin, kun ne ovat osa tasapainoista aktiviteettien kokonaisuutta, ne on valittu huolellisesti lapsen ikä- ja kehitystason mukaan, ja kun vanhemmat osallistuvat pelaamiseen. Tällöin pelit voivat tarjota arvokkaita oppimiskokemuksia, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.
